logotype

Kylätalo

 

 

 

KYLÄTALON (entinen Sapsalammin koulu) HISTORIAA:

SAPSALAMMIN KANSAKOULUN VAIHEITA

Sulkavan kylään perustettiin kansakoulu vuonna 1896. Siellä opetusta saivat myös Sapsalammin kylän oppilaat. Oppilasmäärien lisääntyessä kysymykseen tuli kouluverkon laajentaminen ja sen mukana myös Sapsalammin koulun perustaminen. Opetus uudessa koulussa pääsi alkamaan elokuun 29. päivä 1906. Opettajana toimi Kaarle Eenok Fabian Jaatinen, jonka toimikausi kesti vuoden 1949 kevääseen saakka, jolloin hän kuoli neljänkymmenenkolmen vuoden työuran jälkeen, ennen eläkkeelle pääsemistäään. Puhuttaessa Sapsalammin koulusta, ei koskaan voi ohittaa opettaja Jaatisen panosta koulun ja sen oppilaitten hyväksi. Sanottiinhan kouluakin hänen aikanaan aivan yleisesti Jaatisen kouluksi. Oppivelvollisuuslain myötä alakansakoulun tarve tuli ajankohtaiseksi 1920-luvulla. Johtokunta keskusteli tarkoitukseen sopivien tilojen rakentamisesta, mutta kansakouluntarkastaja ilmoitti hyväksyneensä koulukäyttöön tilat Santeri Valkealahden talosta. Alakoulu aloitti työnsä tammikuussa 1930, opettajana Hellin Vehkamäki.


Elokuussa1932 tarkastaja hyväksyi toisiksi koulutiloiksi  Ritarinkylän Kaappo Uusitalosta huoneiston. Koulutyötä tehtiin kahdessa paikassa, kummassakin paikassa 18 viikkoa. Lukuvuoden -34-35 alkaessa siirrettiin Valkealahdesta koulu Juho Sepänmaan talon ns. pikkutupaan. 1937 aloitti toimintansa Ritarin koulupiiri ja tällöin alakoulu keskittyi kokonaan Sepänmaahan. Oppilasmäärät lisääntyivät, osin siirtokarjalaisten vaikutuksesta, ja tilat Sepänmaassa kävivät ahtaiksi, niinpä alaluokat siirrettiin Katri Sytelän taloon syksyllä 1946. Koulua käytiin näissä tiloissa seuraavat kaksitoista vuotta, kunnes oppilasmäärien kääntyessä laskusuuntaan opetus siirrettiin vanhalle koululle. Oppilasmäärät olivat suuria eriyisesti 1940- luvulla. Opettajia oli ainoastaan yksi alakoulussa ja samoin yläkoulussa.

Tältä ajalta on peräisin omakohtaisetkin koulumuistoni, ja aina sitä joskus ihmettelee kuinka homma oikeastaan saattoi pelata kun yhdellä opettajalla oli neljä luokkaa ja  50-60 oppilasta. Toinen opettaja yläkouluun saatiin 1948, koulutilana Santeri Valkealahden talo vuoteen 1958 saakka, josta lähtien vuoteen 1965 Juho Valkealahden talo. Koulupiirin jakaminen ja uuden perustaminen järven itäpuolelle oli vahvasti esillä vuoden 1940- luvun loppupuolella itäpuolen asukkaitten ajamana. Asia eteni niin pitkälle että syntyi Maaselän koulu 1950, väliaikaisena toimipaikkana Santeri Valkealahden talo. Koululla oli oma johtokunta ja opettajana toimi Eeva Koskela. Virallisia koulupiirirajoja ei ollut. Maaselän koulun taru oli lyhyt, kun elokuussa 1951 tarkastajan kehotuksesta koulupiiri liitettiin Sapsalammin kouluun.Vanha koulu ei enää 1950-luvulla vastannut ajan vaatimuksia, toivottiin uutta koulua. Siinä tilanteessa järven itäpuoliset näkivät vielä mahdollisuuden, että jos uusi koulu tehdään, sen paikkaakin voisi siirtää. Mielipiteet erkanivat jyrkästi maantienpuolen ja itäpuolen asukkaitten kesken.

Voimakkaat erimielisyydet koulun paikasta osaltaan vaikuttivat sen, että kunta ei tehnyt asiasta päätöstä ja koulu jatkoi rapistumistaan. Ritarin koulu lakkautettiin ja molempien koulujen johtokunnat esittivät huhtikuussa 1964 uuden koulun paikaksi Salmelan sillan tienoota. Ajatus ei saanut riittävää kannatusta kunnan päättävissä elimissä. Oltiin jälleen pattitilanteessa. Lopulta asiassa päästiin yksimieliseen päätökseen, vanha koulu peruskorjataan ja siihen tehdään laajennus, siten saadaan kylälle yksi yhteinen koulu ja vähän repiväkin kiista pois päiväjärjestyksestä. Päätökseen vaikutti osaltaan se, että oppilasmäärät olivat kääntyneet laskuun, tilanne oli oleellisesti muuttunut Maaselän koulun ajoista. Nähtiin että on varmistettava kylälle yksi elinvoimainen koulu joka palvelee pitkään aluettaan.

Vaikka koulutyö onkin nyt loppunut, takana on pitkä ja ansiokas elinkaari. Opettaja Jaatisen pitkän kauden jälkeen opettajat vaihtuivat tiheään. Aikavälillä 1949- 1966 oli kymmenen eri johtajaopettajaa. Asiaan saattoi vaikuttaa erimielisyydet koulutoimen kehittämisestä kylällä, mutta myös sota-ajan vaikutus ulottui pitkälle  kaikkeen toimintaan. Opettajatilanne vakiintui pitkäksi aikaa hyvälle mallille kun Aarno ja Kaija-Liisa Oja-Kaukola tulivat Sapsalammin koulun opettajiksi 1966 ja toimivat tehtävässään vuoteen 1992 saakka. Viimeisimpänä johtajaopettajana toimi Esa Hietala. Koulunpito Sapsalammilla loppui vuonna 2006. Lakkauttaminen hoitui harvinaisen vähin äänin, koulu ilman tiettyä oppilasmäärää ei voi toimia. Tosin on kysymys myös valinnoista, toinen loppuu ja toinen jatkaa ainakin toistaiseksi, vahvistettuna lopetetun koulun resursseilla. Päättäjät valitsivat
Sulkavan koulun, ympyrä on sulkeutunut sadan vuoden jälkeen, Sapsalammilta on aloiteltu koulunkäyntiä Sulkavan koululla ja nyt on palattu jälleen sinne.

Satavuotiaan Sapsalammin koulun juhlat jäi pitämättä. Onneksi kyläyhdistys on huolehtinut siitä, että entisessä koulurakennuksessa on edelleen elämää.

HEIKKI SYTELÄ
                                                                                                  ,
Lähteet:
Arvo Sippola: 125 vuotta koulutointa Alavudella
Perinnealbumi: Jaatisen aikaa Alavuden Eteläpäässä
Asko Jämsen: Alavuden Historia 2

 


k1k2k3k4k5k6Suomi 100 juhlak8k9                                                                                                                                                                                                                                                      



Sivupohja: globbersthemes / kirjaudu